Omaohjaajuuden merkitys mielenterveys- ja päihdeasumispalveluissa 

Ykköskodin ohjaaja ja asukas istumassa yhdessä ja tutkimassa kilpikonnaa

Mielenterveys- ja päihdeasumispalvelujen kuntoutustyön perusta pohjautuu omaohjaajuuteen. Oman työntekijän kanssa voi pohtia toiveita oman elämänsä suhteen sekä toteuttaa niitä pieniä askelia, joilla nämä tavoitteet voivat toteutua.

Omaohjaajuuden arvo ei voi kuitenkaan perustua pelkkään tavoitteelliseen yhteistoimintaan asukkaan kanssa. Vaikka tavoitteiden pilkkominen arjen pieniksi teoiksi ja niiden saavuttamisessa kannustaminen ovatkin tärkeitä asioita, ihmissuhteen arvoa ei voida laskea pelkän tavoitteellisuuden kautta. Itse asiassa omaohjaajuuden vaikuttavuus perustuu enemmän itse ihmissuhteeseen kuin metodeihin, täysin samoin kuin terapiatyössä. Teoreettiset viitekehykset, käypähoitosuositukset tai yksittäiset metodit voivat kyllä tuoda toimivia näkökulmia tavoitteiden saavuttamiseen, mutta ne eivät voi korvata ihmissuhdetta, joka omaohjaajatyössä syntyy. 

Ihmissuhteen arvoa ei voida laskea pelkän tavoitteellisuuden kautta.

Asukkaan ja omaohjaajan välinen vuorovaikutus on se pohja, josta toivo, itsemyötätuntoinen minäsuhde, motivaatio ja omat voimavarat syntyvät. Tämä on myös mielekkään elämän ja toimivien ihmissuhteiden pohja; kun toinen ihminen kykenee näkemään minussa voimavaroja ja hyvää, kykenen siihen myös itse. Omaohjaajan tulisi olla se ihminen, joka ymmärtää meidän kaikkien olevan samassa haavoittuvassa asemassa elämän suhteen. Hänen tulisi arvostaa asukasta yksilönä ja ihmisenä täysin samoin kuin itseään ja nähdä hänessä kaikki ne voimavarat ja mahdollisuudet, joita hän ei itse vielä osaa tai jaksa nähdä. 

Kirjoittaja: Mervi Elfving johtaja, Ykköskodit 

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Ykköslehdessä 2024.