Yksikön tarina on hyvä esimerkki yhteisön voimasta. Kun aiemmin 40 kilometrin päässä toiminut palvelukoti muutti viisi vuotta sitten uusiin tiloihin Jyväskylään, muutos oli iso niin asukkaille kuin työntekijöille, mutta tiivisti yhteisöä entisestään. Nykyään yhteisöllisen asumisen palveluita tuottava yksikkö toimii nimensä mukaisesti Väylänä kohti asukkaiden itsenäisempää elämää.
Jokaisen ääni on tärkeä
Väylän toiminnan juuret ovat yhteisöllisyyden periaatteissa. Säännölliset aamu-, asukas- ja työyhteisökokoukset ovat tärkeässä roolissa yksikön arjessa ja niistä pidetään kiinni. Asukkaat ovat tasavertaisia yhteisön jäseniä ja heillä on aito mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja elinympäristöönsä.
– Työyhteisökokouksista viedään asioita asukaskokouksiin, joissa kysytään aina asukkaiden mielipidettä, yksikönjohtaja Heidi Hintikka kertoo.
– Jos jokin asia vaikuttaa asukkaisiin, emme päätä siitä heidän puolestaan, vaan viemme heille kysymyksen, miten asiaa voitaisiin edistää, lisää tiimivastaava Johanna Ruippo.
Vahva osallisuus ja keskinäinen tuki näkyy konkreettisina muutoksina asukkaiden elämässä.
– On uskomatonta nähdä, miten aiemmin neljän seinän sisällä olleet ihmiset alkavat varata itse laboratorioaikoja ja käydä parturissa, kuvailee viisitoista vuotta tiimissä työskennellyt lähihoitaja Helena Jylhä-Väisänen.
Asukkaat osallistuvat yhteisiin asioihin ja saapuvat kokouksiin mielellään. Jylhä-Väisäsen mukaan sosiaaliset tilanteet voivat olla asukkaille vaikeita, mutta kun he näkevät, ettei mitään pahaa tapahdu, jos kertoo oman mielipiteensä, he uskaltavat tehdä niin.
Sujuvan yhteistyön salaisuus
Yksi Väylän menestystekijöistä on henkilökunnan avoin ja keskusteleva toimintakulttuuri, joka heijastuu suoraan asukkaille.
– Työryhmässä uskalletaan tuoda esiin erilaisia mielipiteitä, ja muiden näkökulmien kuunteleminen vahvistaa yhdessä työskentelyä, kokee työharjoittelun kautta ohjaajaksi taloon jäänyt sosionomiopiskelija Emma Tervasmäki.
– Jos työryhmämme yhteistyö ei olisi näin sujuvaa, myös asukkaiden kuntoutuksen eteenpäin vieminen olisi haastavaa, pohtii yksikönjohtaja Hintikka.
Työryhmällä on yhdessä sovitut, selkeät työtavat ja tavoitteiden sekä tehtävien kirjaaminen Domacare-järjestelmään pitää jokaisen ajan tasalla. Työnjako joustaa aina tarpeen mukaan.
– Jos joku on poissa, toinen ottaa tehtävän sujuvasti vastaan, Ruippo kertoo.
Lääkehoidosta vastaava sairaanhoitaja Mikko Heinonen sanoo, että yksikössä ei noudateta hierarkiaa esimerkiksi tittelien tai koulutustaustan mukaan, vaan kaikki tekevät kaikkea.
– Jokainen pesee vessoja ja osallistuu omalla panoksellaan yksikön suunnitelmien laatimiseen, Heinonen kuvaa.
Omaohjaajuus on tiimityötä
Vaikka jokaisella asukkaalla on nimetty omaohjaaja, kuntoutus on aina koko työryhmän yhteinen tehtävä. Kaikki ovat tietoisia asukkaiden tavoitteista ja sitoutuneita niiden toteuttamiseen.
– Jos asukkaan tavoite on kalenteroitu, me kaikki sitoudumme varmistamaan sen toteutumisen emmekä jätä asiaa yhden ihmisen vastuulle, Heinonen antaa konkreettisen esimerkin.
Omaohjaaja saa aina matalalla kynnyksellä apua ja tukea muilta.
– Apua pyydetään ja tarjotaan avoimesti, eikä kenellekään kasata liikaa työtaakkaa, Jylhä-Väisänen kuvaa työryhmän kulttuuria.
Tulokset puhuvat puolestaan
Toimiva työyhteisö välittyy asukaskyselyistä, joissa Väylän saama palaute on erinomaista.
– Välillä ihmetyttää, kun olemme laatuindeksikyselyssä jatkuvasti lähellä 100 prosenttia. Joskus mietimme, uskooko kukaan tuloksiimme enää, mutta kyllä ne taitavat kertoa, että asukkaiden mielestä homma toimii, Heinonen hymyilee.
Asukkaat kuvailevat henkilökuntaa ”lupsakaksi porukaksi, joilla on kivaa yhdessä” ja kokevat, että ohjaajat ovat heidän kanssaan samalla tasolla.
Luottamus kaiken ytimessä
Mistä poikkeuksellisen sujuva yhteistyö sitten kumpuaa? Yksikönjohtaja Hintikan mukaan vastaus on selvä: luottamuksesta. Hän kokee oman työnsä helpoksi, kun tiimi toimii itsenäisesti ja vastuullisesti.
– Luottamus toimii molemmin puolin. Pidän siitä, että työryhmässä uskalletaan ottaa vastuuta ja tehdä päätöksiä, Hintikka sanoo.
Vastuun saaminen koetaan työryhmässä motivoivana. Se ei ole vain kokeneiden työntekijöiden etuoikeus, vaan osa kulttuuria heti alusta alkaen. Tiimin uusin jäsen lähihoitaja Roosa Jantunen kiittelee, että hänelle on uskallettu antaa vastuuta alusta asti, ja myös Emma Tervasmäki kertoo samanlaisesta kokemuksesta.
– Ollessani täällä harjoittelussa sain tehtäviä hoitaakseni samalla tavalla kuin muutkin. Sain opetella uusia asioita ja minua kannustettiin rohkeasti kokeilemaan, Tervasmäki kertoo.
Sama luottamuksen ja vastuun periaate pätee myös asukkaisiin. Aivan kuten työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan, myös asukkaita haastetaan lempeästi ottamaan uusia askelia.
– Haastamme asukkaita epämukavuusalueelle tekemään asioita, jotka eivät välttämättä ole aina mukavia ja kivoja. He tietävät, että työntekijöiden kanssa asioita on turvallista harjoitella. Tämä tuo hyviä tuloksia. Tunnemme asukkaiden rajat ja niiden puitteissa mennään, askel kerrallaan, Heinonen kertoo.
Väylän työryhmä nostaakin luottamuksen yhdeksi yhteistyön tärkeimmistä opeista. Jokainen luottaa siihen, että työkaveri hoitaa oman osuutensa ja että apua saa aina.
Tiimi kiteyttää asian hyvin:
– Kun laittaa oven kiinni ja lähtee kotiin, voi aina olla varma, että työt täällä jatkuvat yhtä laadukkaasti.
Artikkelikuvassa Ykköskoti Väylän työryhmästä:
Ylärivi vasemmalta: Roosa Jantunen, Nina Nyyssönen, Helena Jylhä-Väisänen, Tarja Pajala ja Mikko Heinonen | Alarivi vasemmalta: Johanna Ruippo, Heidi Hintikka ja Jesse Korkatti. Kuvasta puuttuu Emma Tervasmäki.
Valokuvaaja: Mikko Tikkanen