Ketunkalliossa ja Salmenkalliossa kuntoutumista tarkastellaan aina ihmisen omista lähtökohdista. Yksikönjohtaja Kristiina Remes kertoo, millaista tukea yksiköt tarjoavat, miten eläinavusteisuus näkyy niiden arjessa ja miksi kuntoutujan oma kokemus on työn tärkein mittari.
Uudenkaupungin Ykköskoteja johtava Remes on koulutukseltaan lähihoitaja ja sairaanhoitaja. Hänellä on pitkä kokemus mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluista sekä psykiatrisen sairaalan akuutti- ja kuntoutusosastoilta. Työskentely hoito- ja johtotehtävissä on antanut hänelle laajan näkökulman kuntoutumisen eri vaiheisiin.
Koko kuntoutumisen kaari saman alueen sisällä
Ykköskoti Ketunkallio tarjoaa yhteisöllistä ja tuettua asumista. Asukkaat ovat usein toimintakyvyltään hieman itsenäisempiä, ja he asuvat omissa vuokra-asunnoissaan. Tuki ja yhteiset tilat ovat lähellä, mutta asuminen muistuttaa tavallista arkea.
Ykköskoti Salmenkalliossa on puolestaan ympärivuorokautista palveluasumista sekä yhteisöllistä asumista ryhmäkotimallisesti. Siellä yhteisöllisyys, esteettömyys ja lähellä oleva tuki luovat turvaa.
Uudessakaupungissa koko palveluketju voidaan tarjota samalla alueella. Kuntoutuja voi siirtyä esimerkiksi sairaalajakson jälkeen ensin ympärivuorokautiseen palveluasumiseen, siitä yhteisölliseen asumiseen ja edelleen itsenäisempään asumiseen Ketunkalliolle. Näin tarjolla on aidosti koko kuntoutumisen polku.
Mielenterveyskuntoutujalla on oikeus omiin valintoihin
Palveluiden piiriin tullaan usein silloin, kun omassa kodissa pärjääminen ei enää onnistu nykyisten palveluiden avulla. Taustalla voi olla esimerkiksi pitkiä sairaalajaksoja tai sairaalakierteitä. Tuki suunnitellaan yhdessä asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kanssa yksilöllisen tilanteen ja tarpeiden mukaan.
Monelle jo tieto siitä, että apu on tarvittaessa lähellä, on merkityksellinen. Arkea helpottaa myös se, että asukkaita autetaan esimerkiksi terveydenhuoltoon, tukien hakemiseen ja muihin käytännön asioihin liittyvissä tilanteissa.
Ketunkalliossa ja Salmenkalliossa kuntoutumisen lähtökohtana on ihmisen oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja. Remes toivoo, että tämä muistettaisiin nykyistä paremmin myös mielenterveyskuntoutumisesta puhuttaessa. Itsemääräämisoikeudesta puhutaan paljon, mutta sen toteutumisessa on edelleen eroja. Jokaisen pitäisi saada mahdollisuus rakentaa itselleen hyvää elämää omista lähtökohdistaan.
Vierellä kulkemista ja konkreettisia onnistumisen kokemuksia
Yksikönjohtaja Remes sanoittaa Ketunkallion ja Salmenkallion työn lähtökohtia ajatuksella ”kädestä kiinni ja yhdessä eteenpäin”. Hänen mukaansa ihmisellä on oikeus tehdä elämästään oman näköistään. Kuntoutujalla on lupa tehdä valintoja, mutta myös virheitä. Työntekijöiden tehtävänä on kulkea rinnalla, auttaa kohtaamaan vaikeita asioita ja olla tukena niin onnistumisissa kuin vastoinkäymisissäkin.
Yksiköissä tehtävän työn merkitys näkyy kuntoutujien elämässä konkreettisesti. Remekselle on jäänyt mieleen asiakas, joka oli vuosien ajan kiertänyt sairaaloita ja erilaisia asumisyksiköitä. Asiakkaasta oli hänen omien sanojensa mukaan muodostunut kuva ”vaikeana tapauksena”, jonka tilanteen ei uskottu muuttuvan.
Yksikössä hän sai uuden mahdollisuuden. Nyt asiakas on ollut ilman osastohoitojaksoja useita vuosia. Hän on löytänyt harrastuksia, tehnyt osa-aikaista työtä, huolehtii lemmikistään ja osallistuu aktiivisesti yhteisön arkeen.
– Kaikkein merkityksellisintä on ollut hänen oma kokemuksensa siitä, että hän tuntee kuuluvansa johonkin, Remes sanoo.
Toinen Remeksen mieleen jäänyt tarina liittyy nuoreen, monia haasteita elämässään kohdanneeseen henkilöön ja hänen perheeseensä. Yksikön työntekijät ovat kulkeneet heidän rinnallaan useita vuosia. Perheellä ei aina ole ollut voimavaroja viedä asioita eteenpäin, joten työntekijät ovat auttaneet siinä.
– Vaikka asiakkuus koskee yhtä ihmistä, työ ulottuu usein koko perheeseen.
Eläinavusteisuus tukee hyvinvointia
Eläinavusteinen työ on osa arkea sekä Ketunkalliossa että Salmenkalliossa. Henkilökunnalla on erilaisia eläimiä, joita voidaan tuoda yksiköihin allergiat huomioiden. Työssä on hyödynnetty muun muassa koiria, kissoja, hamstereita ja poneja. Lisäksi asukkaat ovat käyneet tapaamassa hevosia, lampaita, kanoja ja muita eläimiä.
– Eläinten kanssa ei aina tarvita sanoja. Kosketus, läsnäolo ja yhdessä oleminen voivat rauhoittaa sekä ihmistä että eläintä. Moni kokee eläinten tuovan iloa, läheisyyttä ja lämpöä, Remes kertoo.
Ideat eläinavusteiseen toimintaan tulevat myös asukkailta. He esittävät toiveita, tunnistavat eläimiä nimeltä ja odottavat niiden vierailuja. Ketunkalliossa asukkailla voi olla myös omia lemmikkejä, mikä tuo monelle iloa, vastuunkantoa ja tunnetta siitä, että joku tarvitsee heitä.
Eläinten vaikutus näkyy myös kuntoutumisessa. Remeksen kokemuksen mukaan ne voivat rauhoittaa levotonta tunnelmaa, tarjota erilaisia aistikokemuksia ja auttaa harjoittelemaan oman toiminnan säätelyä. Jopa henkilö, joka on aiemmin pelännyt koiria, saattaa vähitellen huomata pitävänsä niistä.
Luottamus ansaitaan teoilla
Ketunkalliossa ja Salmenkalliossa työn laatu näkyy ennen kaikkea kuntoutujien arjessa. Remeksen mukaan kaikkein tärkeintä on se, mitä asiakkaat itse kertovat.
– Parasta palautetta on, kun ihminen sanoo voivansa vihdoin luottaa ammattilaisiin. Merkityksellistä on, että hän kokee tulevansa kohdatuksi ja kohdelluksi hyvin, ei vain sanojen vaan tekojen kautta, Remes sanoo.
Yhtä tärkeää on, että kuntoutuja tuntee olevansa tärkeä, tekevänsä oikein ja kuuluvansa johonkin.
– Juuri tällaiset kokemukset kertovat parhaiten, miksi tätä työtä tehdään.
Teksti: Mari Neuvonen