Jokaisella pienelläkin teolla on merkitystä ja kodeissamme pyritään joka päivä elämään mahdollisimman energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Myös ruokahävikin vähentäminen on yksi konkreettisista asioista, johon jokainen asuinyksiköissämme asuva ja työskentelevä pystyy vaikuttamaan.
Syksyllä 2023 kodeissamme vietettiin hävikkiviikkoa, joka haastoi jälleen sekä asukkaamme että henkilökuntamme pohtimaan ruokahävikin määrää sekä uusia keinoja sen vähentämiseksi. Vaikka hävikin tarkkailu ja vähentäminen kuuluvat jokapäiväiseen tekemiseemme, viikon ajan tehty grammantarkka seuranta paljasti, että parantamisen varaakin aina on.
Oivalluksia viikon varrelta
Asukkaiden kanssa oli jo hyvissä ajoin keskusteltu hävikkiviikosta, ja asukaskunta otti asian vastaan asiaankuuluvalla sitoutuneisuudella.
Jokaisen sitoutuminen yhteiseen, tärkeään asiaan näkyi myös tuloksissa. Esimerkiksi lautashävikkiä tuli todella vähän.
– Hävikkiviikko oli silmiä avaava kokemus kaikille talossa, kuvailee Mehiläinen sosiaalipalveluiden asumispalveluyksikössä kokkina työskentelevä Teija Seilo.
– Luulimme, ettei hävikkiä tule paljoa, mutta kun kaikki nestemäinen ja kiinteä ruokahävikki lasketaan mukaan, niin kyllähän sitä tulee.
Nestemäisessä hävikissä huomiota kiinnitettiin varsinkin kahvin keittämiseen. Kahvia keitetään suomalaisissa kodeissa ja työpaikoilla paljon, eivätkä asukkaidemme koteina toimivat asumispalveluyksiköt tee tässä poikkeusta. Aina ei kuitenkaan ole tarpeellista keittää koko pannullista, vaan on hyvä miettiä tarkemmin, moniko kahvia oikeasti juo ja milloin uutta kahvia kannattaa keittää.
– Jos kahvia jää yli, se kannattaa laittaa termoskannuun, ettei kylmä kahvi mene myöhemmin hävikkiin. Kahvin määrän tarkkailu onkin yksi yksinkertainen keino saada hävikkiä pienemmäksi, Seilo sanoo.
Teija Seilo kertoo, että hävikkiviikon myötä hän alkoi kokkina myös tarkemmin noudattaa reseptiikkaa. Ammattikokit tekevät ruokaa usein ”mututuntumalla”, mutta reseptiikan tarkka seuraaminen tuotti Seilon mukaan tulosta hävikin pienentämisessä, mikä näkyy positiivisesti myös tuloslaskelmissa.
– Aamupuuron meillä keittää yövuoron henkilökunta, kun kokki ei ole paikalla. Hävikkiviikon aikana löydettiin balanssi puuromäärään. Vaihdettiin puurohiutaleet ja tehtiin tarkka resepti, jota nyt seurataan. Seilo kertoo uusista, hävikkiviikon myötä syntyneistä toimintatavoista.
Myös parasta ennen -päiväyksien seuraaminen herätti paljon kehittävää keskustelua hävikkiviikon aikana. Kodeissa huomattiin, että kun koko henkilökunta muistaa merkitä tuotteisiin, milloin ne on avattu, myös seuraava vuoro tietää, mitkä tuotteista ovat käyttökelpoisia ja hävikki vähenee.
Silmiä avaavaa
Hävikkiviikko otettiin sekä henkilökunnan että asukkaiden puolelta vastaan todella positiivisesti ja kaikki kodit sitoutuivat asiaan todella hyvin. Seilo kertoo, että hävikkiviikon on koettu olevan todella hyvä ja silmiä avaava kokemus niin työntekijöille kuin asukkaillekin, ja yhdessä tehdyistä havainnoista jää paljon oppeja käytäntöön.
– Jatkossa esimerkiksi annoskokoihin tullaan kiinnittämään huomiota, ettei ruokaa menisi hukkaan, Seilo sanoo.
Hävikkiviikon tulokset
Hävikkiviikolla ruokajätettä syntyi keskimäärin 41 kilogrammaa yhtä asuinyksikköä kohden. Yksiköissämme viikoittainen biojätteen määrä on mittaustulosten perusteella noin 12,1 prosenttia valmistettuun ruokamäärään nähden ja viikon hävikkiprosentti vaihteli eri yksiköissä 1,5–33 prosentin välillä.
Mehiläinen sosiaalipalveluiden ateriapalvelupäällikkö Merja Sandberg on luottavainen tulevaisuudessa tapahtuvan kehityksen suhteen ja kokee, että hävikkiviikko toi koteihimme positiivisia uudistuksia.
– Uskon, että jokainen kotimme, jossa biojätteen määrä oli hävikkiviikon mittauksessa suuri, on tehnyt pysyviä muutoksia toimintatapoihinsa. Kun kirjasimme viikon ajan biojätteen jokaiselta aterialta ja komponentit eriteltyinä, siitä näki helposti, mitkä olivat kyseisen talon suurimmat biojätteen tuottajat. Biojätteen määrä vaihtelee paljon taloittain. Meidän tavoitteemme on pysyä kaikissa taloissa alle kymmenen prosentin hävikissä. Ihanteellinen biojätteen määrä olisi 3–5 %. Jonkin verran hävikkiä tulee aina, koska asukkaidemme ruokahalukin voi olla erilainen eri päivinä, Sandberg sanoo.
– Uusin jätelaki velvoittaa yrityksiä, joilla biojätettä tulee yli 10 kg viikossa, pitämään kirjaa biojätteen määrästä ja käsittelytavasta. Meillä pitää olla jatkuva valmius raportoida biojätteemme määrä kuukausikohtaisesti eriteltynä. Biojätteen päivittäisestä kirjaamisesta on tulossa koulutus heti alkuvuodesta 2024. Me kaikki pystymme tekemään parempaa tulevaisuutta omilla teoillamme.
Kestävän kehityksen eteen tehdään töitä myös jatkossa
Hävikkiviikko ei mennyt hukkaan ja kodeissamme pyritään tulevaisuudessa siihen, että ei menisi ruokakaan.
Mehiläisen vastuullisuusohjelmaa noudatetaan myös Ykköskodeissa, kuten kaikilla muillakin Mehiläisen sosiaalipalveluiden palvelulinjoilla. Yhteinen tavoite koko yhtiölle on vähentää hiilidioksidipäästöjä ja myös Ykköskodeissa tämä otetaan vakavasti. Työstämmekin osaltamme osana koko Mehiläistä keinoja vähentää omia päästöjämme osana yhteisiä päästövähennystavoitteita ja olemme täten mukana kunnianhimoisessa, maailmanlaajuisessa tavoitteessa vähentää suoria ja epäsuoria CO2-päästöjä.
Biojätteen jatkuva kirjaaminen sekä päästövähennystavoitteet, joita parhaillaan työstämme, sitouttavat kotimme kaikille tärkeään, yhteiseen päämäärään: kestävämpään tulevaisuuteen.